Ensimmäisen vuoden pestini aikana LiikUn seurakehittäjänä olen saanut tutustua seurojen arkeen koulutuksissa, seminaareissa, auditoinneissa jne. Olen vaikuttunut, liikuttunut ja täysin vakuuttunut seuratoiminnan ja seuratoimijoiden suunnattomasta merkityksestä ja arvosta suomalaisessa kulttuurissa. Miten paljon hienoja ihmisiä, toimijoita ja toimintaa. Toki joukkoon mahtuu…
Jännitteet kuuluvat seuratoimintaan – Hajatuksia vuorovaikutuksesta ja organisoimisesta seuran johtamisessa
Onkohan urheiluseuroissa paljon vuorovaikutukseen liittyviä murheita? Olen LiikUn seurakehittäjänä saanut useita yhteydenottoja ko. aiheeseen liittyen. Murheet ovat käsitelleet ratkaisemattomiksi muodostuneita riitoja, joiden seurauksena ihmiset väsyvät, turhautuvat, puhuvat palturia toisistaan selän takana ja tästä seuraa puhumattomuuden kehä. Käykö niin, että osa…
Seuratuet lausuttu ja alueen parhaita juhlittu – pari asiaa mietityttää
Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää avustuksina seuratukea liikuntaa ja/tai urheilua järjestäville paikallisille rekisteröityneille yhdistyksille. Tänä vuonna tukea jaetaan rahapelitoiminnan tuotoista enintään 4 miljoonaa. Kehittämistuki on tarkoitettu lasten ja nuorten liikuntaharrastuksen lisäämiseen sekä monipuolisen organisoidun liikunnan kehittämiseen. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että sosiaali-…
Aloittelijan mieli
Aloitin LiikUssa seurakehittäjänä vuoden alussa. Takana on siis puolikuuta uudessa tehtävässä. Uuden äärelle on aina jännä tulla. Vaikka kokemusta liikuntakulttuurin eri tehtävistä on repussa jo paljon, koitan lähteä hommaan aloittelijan mielellä – silmät ja korvat auki ja suu kiinni.
Oma huoneentauluni – mulle ykkösjuttuja ryhmän coachaamisessa
Pohdiskelin aika usein, millainen ryhmän valmentaja/johtaja haluaisin olla. Tein itselleni sellaisen tsekkauslistan ekana mieleeni tulevista asioista. Suunta on ainakin selvillä. Jaatko ajatukseni vai mitä ajattelet?
Karjuminen ei kannata – pari ajatusta pelolla ja vihalla johtamisesta
Inspiroiduin kirjoittamaan tämän tekstin kun koriskauden alussa joukkueellinen eri yhteyksissä kohtaamiani ihmisiä on halunnut puhua kentän laidalla huutavista valmentajista.
Tunnustus tuli – kiitos mahdollistajille – ymmärsin olevani itsekin mahdollistaja
Suomen Koripalloliiton myönsi minulle kultaisen ansiomerkin. Arvostan suuresti saamaani tunnustusta. Se kun tuli asiassa, johon olen elämässäni käyttänyt todella paljon aikaa ja voimavarojani. Koripallo on aina ollut suuri rakkauteni. Niin rakas, että kerran se on minut myös murtanut.
Kun ei voi voittaa, osaanko olla pelaajien tukena, osaanko kohdata tunteeni
Valmentamani C-poikien (13-14 vuotiaat) harrastejoukkue pelaa alinta mahdollista alueen sarjaa ja hävisi viikonloppuna pelinsä lukemin 109 – 18 ja 100 – 27. Joukkueessa pelaa parikymmentä koriksen vasta-alkajaa. Vastustajissa on lähes kaikissa joukkueissa vähintään kolme, useimmiten neljä vuotta korista harrastaneita. Toki…
Vahvuuksien kautta oman mukavuusalueen ulkopuolelle – kehityksen ehto
Olin Valmentaa kuin Nainen illassa jakamassa tarinaani valmennuksesta. Toinen illan esiintyjä oli äärimmäisen kiinnostava jalkapallopersoona ja valmentaja Marianne Miettinen.
Täydellisestä väsymyksestä energiapiikkiin – valmennuksen on autettava urheilijaa purkamaan syntyneitä tunteita
Valmennuksen mantrat kuten keskity hetkeen, pelataan omaa peliä vaihto kerrallaan, ja muut vastaavat voivat olla toimivia vasta kun mentaalivalmennuksessa ollaan siinä kohtaa, että omat tunteet ja niiden trikkerit on tunnistettu, tunteet koettu ja purettu ja mieltä aletaan tukea esim. edellä…