Sain mahdollisuuden käydä Oulussa juttelemassa naiskoriksen kehittämisestä. Oli hyvä ja ajatuksia herättävä reissu. Turusta sinne oli pitkä matka. Kun asuin Helsingissä, sieltä oli aina pidempi matka muualle kuin oletin muilla olevan matkan Helsinkiin.
En tiedä, miksi tuo matkan pituus tuli mieleeni, kun jäin pohtimaan sitä, miten lisätä korikseen naisten ja tyttöjen määrää.
Hyvän valmentajan joukkueisiin tulee enemmän tyttöjä ja hyvä valmentaja saa aikaan myös parempaa korista ja olen varma, että hyvä valmentaja mahdollistaa pelaajan pysymisen lajin parissa pidempään.
Kaikki haluavat oppia. Niin pelaajat kuin valmentajatkin. Ihmistä motivoi kokemus omasta kyvykkyydestä. Kukaan ei ole mukana pitkään, jos ei opi. Pelaaja haluaa oppia pelaamaan ja valmentaja valmentamaan. Siksi valmentajien koulutus on tärkeää. Kokemukseni mukaan korisliiton koulutusten oppimiskäsitys ja sisällöt ovat laadukkaat ja modernit.
Kirjoitin yhdessä blogissani koriskulttuurista ja viittasin mahdolliseen rakenteelliseen epätasa-arvoon. Koriksen etu on se, että lajiin saadaan valmentajiksi lisää koulutettuja naisia. Olisiko koulutusjärjestelmässä osallistumisen mahdollisuuksien lisäämisen näkökulmasta kehittämisen varaa? Olen ymmärtänyt, että monissa koulutuksissa on ehdoton pakollinen läsnäolo. Läsnäolo pakko on varmaan joskus perusteltua, mutta tänä digitaalisuuden aikana jokin hybridimalli voisi olla paikallaan.
Osallistumispakon sijaan tärkeämpää voisi olla koulutusten osaamistavoitteet ja niiden toteutumisen mahdollistaminen eri tavoin. Ovatko nämä koulutuksissa olemassa olevat toimintatavat ja niistä muodostuvat normit esimerkki rakenteista, jotka voivat olla tasa-arvon esteenä.
Miten naisten ja tyttöjen koris näkyy koulutusten materiaaleissa ja esim. demoryhmissä. Kasvaako naisten ja tyttöjen osuus palaajissa ja valmentajissa, jos naiset ja tytöt ovat tasa-arvoisesti esillä materiaaleissa ja esim. kouluttajina?
Kasvaako alueellinen tasa-arvo, jos koulutusjärjestelmää kehitetään? Hämmästyin katsoessani alla olevaa kuvaa koriksen lisenssien alueellisesta jakautumisesta. Eteläisellä alueella on 52 % kaikista lisensseistä. Mitä muita rakenteita ja toimintatapoja kehittämällä voisi olla koriksen kehitystä vauhdittava vaikutus?
